Siirry sisältöön

Vaikuttavuus ja digitalisaatio ovat jälleen kuuma peruna ja hyvä näin, sillä veronmaksajana toivoisinkin kaikkien julkisten palveluiden olevan vaikuttavia. Nykyisessä vaikuttavuuskeskustelussa kuitenkin mennään helposti etukenossa. Haluaisinkin muistuttaa muutamasta arvioinnin peruspilarista.

Mikä on tarkasteltava ilmiö, mitä mittaamme?

”Terveydenhuollon digitalisaatio ja teknologia tuovat vaikuttavuutta.”

Harvoin kuulee perusteluja sille, missä tämä vaikuttavuus ilmenee. Mikä on palvelun tuoma elämänlaadullinen tai toimintakykyä parantava ilmiö, jolla voimme vahvistaa havaintomme? Voidaanko teknologian avulla vähentää sairauden komplikaatioita tai kenties terveydenhuollon käyntimääriä?

Asia ei ole yksiselitteinen vaan usein suorastaan moninainen. Meidän tulisi pohtia jo ennen käyttöönottoja ilmiöitä, joihin uskomme teknologian vaikuttavan.

Mistä mittarit ja tieto ilmiön havainnoitiin?

”Mittaa sitä, mitä on mitattavissa ja tee siitä, mikä ei ole mitattavaa.”

Täysin oleellinen asia teknologian arvioinnissa on todistusaineiston keräys. Aineiston keräystapoja on useita, joista toiset ovat raskaampia kuin toiset. Mittaamiseen käytettävää tietoa voidaan kerätä esimerkiksi potilastietokannoista tai haastattelemalla prosessiin osallistuvia ammattilaisia. Mikään yksittäinen tapa ei sovellu kaikkeen, ja tiedon keräyksessä joutuukin usein etenemään tapauskohtaisesti.

Mistä keräämme verrokkiryhmän?

Viimeisenä haluan nostaa esille verrokit. Vaikuttavuuden kannalta oleellinen asia on aina arvioida vertaamalla. Jotta vaikuttavuutta voidaan arvioida, pitää olla olemassa vaihtoehtoja. Saavutetaanko palvelulla haluttu (ja mitattava) hyöty verrattuna nykykäytäntöön? Verrokkiryhmien kerääminen on arviointiprosessissa yleensä hankalin osuus. Tämä johtuu siitä, että tosielämässä harvoin tehdään vaiheittaisia käyttöönottoja, joilla voitaisiin arvioida rinnakkain palveluiden vaikuttavuutta. Verrokkiryhmiä voidaan kuitenkin etsiä esimerkiksi historiallisista tiedoista (”ennen-jälkeen”) tai nykykäytänteistä.

Käytännössä vaikuttavuuden mittaaminen ei aina ole helppoa. Välillä tuntuu, että sen eteen on akateeminen rautaesirippu laskeutunut. Vaikka täydelliseen vaikuttavuuden arviointiin ei aina päästäisikään, on kuitenkin oleellista arvioida saatavilla olevaa teknologiaa sen sijaan, että mentäisiin eteenpäin mutu-tuntumalla.

Nyt kun päästiin vauhtiin, lupaan seuraavalla kerralla avata yhden tosielämän digiratkaisun arviointia. Sillä välin suosittelen tutustumaan alustan muihin blogikirjoituksiin vaikuttavuudesta ja terveydenhuollon digiratkaisuista.

Lisätietoja

Werneri Tuompo, projektipäällikkö (terveysteknologia), Medaffcon soteWerneri Tuompo toimii Medaffconin sote projektipäällikkönä. Wernerillä on laajaa-alainen kokemus erilaisista lääketieteellisen asiantuntijan tehtävistä terveysteollisuudessa.

Lue lisää Wernerin asiantuntijaprofiilista.