Siirry sisältöön

Digitaaliset ratkaisut tukevat sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi potilasohjausta ja potilaiden hoidon seurantaa. Digiratkaisujen odotetaan tuovan apua moniin soten haasteisiin, mutta tällä hetkellä tietoa niiden kustannushyödyistä tai vaikuttavuudesta on varsin vähän tarjolla. Arviointi kiinnostaa sote-organisaatioita, mutta toistaiseksi se on jäänyt vähälle.

Digitaalisten ratkaisujen ennakoidaan tuovan apua sosiaali- ja terveydenhuollon eri haasteisiin kuten työvoimapulaan, kustannusten kasvuun ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Näiden ratkaisujen käyttöönottoa julkisella sote-sektorilla onkin vauhditettu erilaisin keinoin, kuten digihankkeilla sekä pilottikokeiluilla. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa rohkaisee myös se, että terveydenhuollon asiakkaat ovat entistä valmiimpia ja kiinnostuneempia käyttämään digitaalisia palveluita, kuten esimerkiksi käymään etälääkärin vastaanotolla.

Uusia ratkaisuja onkin otettu käyttöön niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Niiden avulla tehdään potilasohjausta, seurataan potilaiden terveydentilaa ja voidaan myös tukea sairauksien ennaltaehkäisyä. Moni alue suunnittelee parhaillaan erilaisten uusien palveluiden käyttöönottoa.

Samaan aikaan yhä useammassa sote-organisaatiossa pohditaan, kuinka digiratkaisujen hyödyistä, kustannuksista ja vaikuttavuudesta voi saada luotettavaa ja toiminnan ohjaamista tukevaa tietoa.

”Olemme keskustelleet alkuvuoden aikana kymmenien sote-organisaatioiden kanssa ja tämä tarve nousee erittäin vahvasti esiin”, projektipäällikkö Werneri Tuompo Medaffconista sanoo.

Kun riittävän tarkkaa tietoa digiratkaisujen kokonaisvaltaisista vaikutuksista organisaation toimintaan ja kustannuksiin ei ole, kehittämistä tehdään ikään kuin sumussa. Kehittämisen suuntaa halutaan kirkastaa, mutta monessa organisaatiossa digitaalisten ratkaisujen arviointiin ei ole riittävästi tekijöitä eikä osaamista.

”Monesti arvioinnin näkökulmaa ei ole mietitty silloin, kun uusi digiratkaisu on otettu käyttöön. Kun palvelu tai uusi toimintamalli on ollut käytössä joitakin vuosia, aletaan miettiä, millainen vaikutus sillä on ollut esimerkiksi henkilöstöresurssien käyttöön, kustannuksiin tai hoitotuloksiin. Harvoin tässä vaiheessa on kerätty systemaattisesti vaikuttavuutta kuvaavaa tietoa, vaan arviointi perustetaan subjektiivisiin kokemuksiin.”

Digitaalisten ratkaisujen kustannuksia, hyötyjä ja vaikuttavuutta pystytään jo nykyjään arvioimaan. Eikä projektin tarvitse välttämättä olla iso ja monimutkainen.

”Arvioinnin kulttuuria voi lähteä rakentamaan pienin askelin ja monesti se onkin toimiva tapa päästä alkuun. Ensiksi on tärkeä miettiä, mitä tarkalleen ottaen halutaan saada selville ja mistä voi saada apua datan hankkimiseen ja analysointiin.”

Uutta digiratkaisua arvioidessa ei aina välttämättä mennä laaja-alaisiin data-analyyseihin, vaan kustannushyötyjä ja kustannusvaikuttavuutta usein myös selvitetään mallintamisen keinoin.

”Paras analyysitapa valitaan aina tapauskohtaisesti, mutta olennaisinta on päästä alkuun ja saada riippumatonta tietoa digiratkaisujen todellisesta merkityksestä terveydenhuollon kontekstissa. Vain näin voimme tehdä todellisesti näyttöön perustuvia investointeja”, Tuompo sanoo.

 

LisätietojaWerneri Tuompo, projektipäällikkö (terveysteknologia), Medaffcon sote

Werneri Tuompo toimii Medaffconin sote projektipäällikkönä. Wernerillä on laajaa-alainen kokemus erilaisista lääketieteellisen asiantuntijan tehtävistä terveysteollisuudessa.

Lue lisää Wernerin asiantuntijaprofiilista.