Siirry sisältöön

Sydän- ja verisuonitapahtumapotilaat käyttävät kolesterolilääkitystä tunnollisimmin noin puolen vuoden ajan sairastetun tapahtuman jälkeen. Myöhemmin etenkin korkean annoksen statiinihoito vähenee monella. Tiedot selviävät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasdatasta tehdystä tutkimuksesta. Koronaepidemian aikana kroonisten sairauksien hyvä hoito on tärkeää.

Sydän- tai verisuonitapahtuman sairastaneen potilaan hoitoketjussa on parannettavaa, selviää tutkimuksesta, jonka data perustuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilastietoihin.

Erityisen paljon tehtävää on siinä, että potilaat saataisiin sitoutumaan lääkehoitoon ensimmäisen tai useamman sydän- tai verisuonitapahtuman jälkeen. Sydän- ja verisuonitapahtumia ovat esimerkiksi sydänkohtaus tai aivoinfarkti.

Tutkimuksessa selvisi, että jopa neljännes potilaista, joilla on sydän- tai verisuonitapahtuma, ei koskaan hae kolesterolilääkettä apteekista. Heikko sitoutuminen lääkehoitoon on ollut aiemminkin tiedossa, mutta tämä tutkimus pystyi osoittamaan sen Kelan lääkeostodatasta, kertoo tutkimuksen päätutkija, kardiologian erikoislääkäri Mikko Pietilä.

Tutkimuksen käynnistyessä Pietilä toimi Tyksissä kardiologian erikoislääkärinä. Nykyisin hän on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri.

Koronaepidemian aikana on noussut esiin huolta myös kroonisten sairauksien hoidosta. Osa ihmisistä pelkää mennä epidemian takia lääkäriin. Esimerkiksi Tyksissä kardiologin arvioon on sairaanhoitopiirin mukaan hakeutunut keväällä noin 30 prosenttia normaalia vähemmän potilaita. Lisäksi pallolaajennuksella hoidettujen sydäninfarktien määrä on laskenut 23 prosenttia. Krooniset sairaudet olisi tärkeää hoitaa mahdollisimman hyvin myös koronaepidemian aikana.

Tämä Tyksin vuosien 2004-2016 datan perusteella tehty tutkimus osoittaa, miten merkittävästi heikko hoitotasapaino vaikuttaa sydän- ja verenkiertotapahtumien uusiutumisen riskiin. Tutkimus osoitti, että jokainen sairastettu tapahtuma lisää uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä merkittävästi. Yhden tapahtuman jälkeen toiseen sydän- ja verisuonitapahtumaan sairastumisen riski on 12 prosenttia ja toiseen tapahtumaan sairastutaan keskimäärin 7 vuoden kuluttua ensimmäisestä.

Uuden sydän- ja verisuonitapahtuman riski kasvaa merkittävästi jokaisen tapahtuman jälkeen. Neljännen tapahtuman jälkeen viidenteen sairastumisen riski on jo 44 prosenttia ja keskimääräinen aika neljännen ja viidennen tapahtuman välillä on vain vuosi. Tutkimusaineistossa viidennen tapahtuman sairastaneita potilaita oli 800.

Vaikka sydän- ja verisuonitapahtumien määrä on viime vuosikymmeninä pienentynyt ja ennuste on parantunut, siitä huolimatta ne ovat merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja ja elämänlaadun heikentäjä. On kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka hoitoon sitoutumista saadaan parannettua. Tätä työtä teemme yhdessä potilasjärjestöjen kanssa, Pietilä kertoo.

Elämänlaadun heikentymisen lisäksi sydän- ja verisuonitapahtumista aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat isoja. Esimerkiksi sydäninfarktin suorat potilaskohtaiset kustannukset terveydenhuollolle ovat keskimäärin noin 20 000 euroa tapahtumavuonna ja noin 3000 euroa seuraavina vuosina.

Aivohalvauksen suorat potilaskohtaiset terveydenhuollon kustannukset ovat ensimmäisenä vuonna tapahtuman jälkeen noin 25 000 euroa ja seuraavina vuosina noin 15 000 euroa. Näiden lisäksi tapahtumista aiheutuu mittavia tuottavuuskustannuksia sairauslomien, ennenaikaisten eläköitymisten ja kuolleisuuden vuoksi sekä merkittävä määrä menetettyjä laadukkaita elinvuosia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosien 2004-2016 datasta tehty tutkimus osoitti, että potilaat käyttävät kolesterolilääkitystä tunnollisimmin noin puolen vuoden ajan sydän- ja verisuonitapahtuman jälkeen. Sen jälkeen etenkin korkean annoksen statiinihoito vähenee monella. Tutkimuksen tulosten perusteella korkean annoksen statiinihoito on kuitenkin tehokkain keino estää uudet sydäntapahtumat. Pienen statiiniannoksen hyöty on heikko uusien sydäntapahtumien ehkäisyssä.

Parhaimmillaankin vain noin puolet jo ainakin yhden tapahtuman sairastaneista käytti korkeaa tai keskisuurta annosta statiinia. Suurimmaksi osaksi syynä tähän oli se, että potilaat eivät hakeneet lääkkeitä apteekista.

Tutkimuksesta ei selviä, miksi potilaat vähensivät tai lopettivat lääkkeiden käyttöään. On kuitenkin hyvin tavallista, että pitkäaikaista sairautta sairastavien motivaatio lääkkeiden käyttöön vähenee.

Kolesterolilääkityksen tarkoitus on parantaa potilaan ennustetta eikä se vaikuta potilaan vointiin välittömästi kuten vaikkapa migreenilääke. Silloin motivaatio lääkkeen käyttöön voi olla heikompi, Pietilä pohtii.

Tutkimuksessa käytetty aineisto oli ainutlaatuinen, koska siinä hyödynnettiin 28 625 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella sydän- ja verisuonitautitapahtumaan sairastuneen potilaan tietoja vuosilta 2004-2016. Tutkimuksen toteutti suomalainen terveysalan tutkimus- ja asiantuntijayritys Medaffcon yhteistyössä Amgenin kanssa.

Tiedot poimittiin Tyksin tietoaltaasta, jossa on tallennettuna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilaiden potilas- ja hoitotietoja. Yksittäisten potilaiden tiedot ovat tutkimuksessa pseudonymisoitu eli potilaita ei voida tunnistaa. Tutkimuksessa oli mukana myös sairausvakuutuksen korvaamat lääkeostotiedot, joista pystyttiin selvittämään, onko potilas käyttänyt kolesterolilääkettä ja millaisilla annoksilla.

Tutkimus toi poikkeuksellista tietoa, koska se tutki yhden tai useamman sydän- ja verisuonitapahtuman jo sairastaneita potilaita ja aineisto oli näin laaja. Yleisempää on, että tutkimukset keskittyvät seuramaan ennaltaehkäisevän lääkehoidon tehoa ennen ensimmäistä sydäntapahtumaa. Etenkin lääketutkimuksissa myös potilasjoukko on tarkoin valikoitunut. Tämä tutkimus käytti tietoa todellisista potilaista ja heidän todellisesta lääkkeen käytöstään.

Tällaista tutkimusta kutsutaan nimellä RWE-tutkimus eli tosielämän tietoon pohjaava tutkimus. Aurian tietoaltaan datasta on tehty noin 1000 tietohakua vastaavantyyppisiin tutkimuksiin.

 


Lisätietoja:

Mikko Pietilä

kardiologi, johtajaylilääkäri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

mikko.pietila@tyks.fi, puh. 050 515 0615

 


 

Cardiovascular event rates increase after each recurrence and associate with poor statin adherence, Lassenius MI, Toppila I, Bergius S, Perttilä J, Airaksinen KEJ ja Pietilä M. European Journal of Preventive Cardiology (2020) DOI: 10.1177/2047487320904334. https://doi.org/10.1177/2047487320904334