Siirry sisältöön

C-hepatiitti alkoi kadota Kymenlaaksosta vauhdikkaasti sen jälkeen, kun päihdelääkäri Juha Oksanen Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsotesta sai läpi hoitoketjun muutoksen reilu vuosi sitten. Kymenlaakso on ollut Suomessa edelläkävijä C-hepatiitin hoidossa. Kansallisena tavoitteena on pysäyttää C-hepatiitin leviäminen Suomessa kokonaan.

Tarve on suuri, sillä tartuntojen määrä on suuri. Vuonna 2018 Suomessa todettiin yhteensä 1163 hepatiittitartuntaa ja C-hepatiitin kantajia arvioidaan olevan noin 22 000.

Viime vuonna voimaan tuli valtakunnallinen hoitopolkusuositus, jonka mukaan C-hepatiitin hoito tulisi toteuttaa siellä, missä tartunnat todetaan eli perusterveydenhuollossa, päihdepalvelujen vieroitus- ja korvaushoitoyksiköissä ja vankiloissa. Uusien lääkkeiden avulla krooninen C-hepatiitti on parantunut lähes kokonaan kaikilla potilailla, jos hoitokuuri on viety loppuun asti.

Suomen strategia perustuu C-hepatiitin terveystaloudelliseen selvitykseen, jonka THL laati vuonna 2016.

1. Mitä Kymenlaaksossa on tehty C-hepatiitin vähentämiseksi?

Veriteitse tarttuva viruksen aiheuttama maksatulehdus eli C-hepatiitti hävitettiin Kotkan korvaushoitopoliklinikan potilailta alle vuodessa lääkkeiden avulla. Testeissä kävivät klinikan kaikki 130 potilasta. Kaikilla ei ollut tartuntaa, joten lääkehoitoa sai 70 potilasta.

Korvaushoitopoliklinikan jälkeen hepatiittihoito laajeni terveysneuvontapisteeseen. Siellä huumeiden käyttäjät saavat hepatiittilääkityksen neulojen vaihdon yhteydessä. Potilas hoidetaan loppuun samassa pisteessä, vaikka hän lopettaisi suonensisäisten huumeiden käytön hoidon aikana.

Sittemmin sama hoitokäytäntö on laajentunut Kotkan lisäksi Kouvolaan ja Haminaan.

2. Millaisesta hoidosta on kyse?

Kun potilas haki korvaushoitolääkityksen, hän sai samalla mukaan C-hepatiittia hoitavan lääkkeen eli kerran päivässä otettavan pillerin. Lääkekuuri kestää 12 viikkoa, jonka jälkeen viruksen pitäisi hävitä elimistöstä kokonaan.

3. Ketkä ovat hoidon kohteena ja miksi?

Kohteena ovat aktiiviset huumeiden käyttäjät. He liikkuvat omissa porukoissaan ja melko pienellä alueella. Jos he pääsevät eroon C-hepatiitista, tauti ei enää leviä, koska C-hepatiitti leviää pääasiassa suonensisäisiä huumeita käyttävien keskuudessa neulojen välityksellä.

Osasyy C-hepatiitin leviämiseen on ollut se, että moni sairastunut ei edes tiedä tartunnastaan. Siksi Suomessakin on totuttu hoitamaan tartunnan jälkiseurauksia, esimerkiksi maksakirroosia, vaikka olisi voitu ehkäistä sairauden tarttumista ja etenemistä.

4. Mitä uutta Kymenlaakson terveydenhuollon toiminnassa on verrattuna aiempaan ja lähes koko Suomen muihin kuntiin ja sairaanhoitopiireihin?

Muutimme C-hepatiitin hoidon hoitoketjua. Pyrimme selkeyttämään sitä ja viemään sen matalammalle tasolle eli pois erikoissairaanhoidosta.

Aiemmin hoito oli vaikea saavuttaa: potilas tarvitsi lähetteen ja siirron erikoissairaanhoitoon. Moni lääkäri otti asiaan kantaa ja jonoajat kasvoivat. Potilailta edellytettiin puolen vuoden päihteettömyyttä.

Pyrimme hoitamaan C-hepatiittia siellä, missä tartunnat todetaan eli perusterveydenhuollossa, päihdepalvelujen vieroitus- ja korvausyksiköissä ja huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissä.

Loimme mahdollisimman yksinkertaisen protokollan, jotta hoitoon tulossa olisi mahdollisimman vähän kitkaa. Jokainen potilas käy testeissä.

Luovuimme ultraäänitutkimuksista tietyillä ehdoilla. Esimerkiksi jos potilaan maksan toiminta on oletettavasti normaali, voimme hoitaa häntä korvaushoitopoliklinikalla. Tietyillä laboratoriomarkkereilla voidaan todentaa, että nuorilla potilailla ei ole merkittävää sidekudoslisää maksassa. Maksafibroosin ja -kirroosin todennäköisyyden arvioinnissa käytetään APRI-indeksiarvoa muun muassa hepatiitti C -virusinfektioiden yhteydessä. Jos laskennallinen APRI-indeksiarvo on numeraalisesti alle 1, häntä ei tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon. Yli 90 prosenttia on sellaisia. Erikoissairaanhoitoon olemme lähettäneet seitsemän potilasta sadasta.

Valitsimme hoidon, joka käy kaikkiin virustyyppeihin.

Hoito ryhmitettiin korvaushoitolääkkeiden hakemiseen, eli käyntejä ei tule enempää kuin aiemminkaan. Muutos ei ole lisännyt hoitajaresurssien tarvetta eikä minun työaikaani, kun se toteutetaan muun hoidon yhteydessä.

5. Miksi C-hepatiitin hoitaminen on tärkeää?

C-hepatiitin hoitaminen on inhimillisesti tärkeää. C-hepatiitti on krooninen sairaus. Hoitamattomasta C-hepatiitista seuraa vakavia komplikaatioita ja sairauksia, esimerkiksi kirroosi ja maksasyöpä. Ne ovat valtavan raskaita sairauksia ja edellyttävät raskaita hoitoja. Ne kuitenkin voidaan ehkäistä, jos C-hepatiitti hoidetaan.

Yhteiskunnan kannalta olennaista on myös se, että C-hepatiitin hoitamatta jättäminen maksaa. Sadan potilaan hoitamatta jättäminen tuottaa yli kolmen miljoonan euron kustannukset. Aiemmin sadan potilaan C-hepatiitin hoidon lääkekulut maksoivat 6 miljoonaa euroa. Nyt ne ovat alle puoli miljoonaa euroa. Sadan potilaan hoitamatta jättäminen tuottaa yli kolmen miljoonan euron kustannukset. Sadan potilaan C-hepatiittihoidoista saatu hyöty on 2,5 miljoonaa euroa.

Voisi sanoa, että ensimmäiset kaksi vuotta C-hepatiittihoidoista syntyy kustannuksia, mutta seuraavat 20 vuotta säästöjä.

Edelleenkin hoidot ovat kalliita, mutta niiden hinta putosi kymmenesosaan, kun HUS kilpailutti hoidot. Nykyisin lääkehoito maksaa alle viisi tuhatta euroa potilasta kohden.

6. Millaisesta ongelmasta on kyse koko Suomen tasolla?

Suomessa on noin 22 000 krooniseen C-hepatiittiin sairastunutta. Vuonna 2019 kirjattiin 1187 uutta tartuntaa.

Kun C-hepatiitin hoito aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se estää tartunnan leviämisen ja vähentää siihen liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Hoito poistaa viruksen elimistöstä kokonaan, mutta se ei tee immuuniksi uudelle tartunnalle. Jos tartunnan saaneelle on jo kehittynyt maksakirroosi, onnistunutkaan hoito ei poista maksasyövän riskiä kokonaan.

Yleisesti maailmalla sanotaan, että hepatiittipotilaat on vaikea löytää. Suomessa se ei pidä paikkansa. He ovat terveydenhuollon suurkuluttajia, joista kaikilla on kontakti sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Minua huolestuttavat he, jotka jäävät piiloon. Heitä ovat esimerkiksi laittomat maahanmuuttajat, jotka eivät ole terveydenhuollon piirissä. Heiltä saattaa jäädä hepatiitti ja tuberkuloosi diagnosoimatta. Hoitojärjestelmää pitäisi muuttaa niin, että heihin suhtauduttaisiin liberaalimmin.

7. Millaiset hoitotavoitteet ovat?

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteen, jonka mukaan tartuntoja vähennetään maailmanlaajuisesti 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa pyritään hävittämään C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä.

THL julkaisi toukokuussa suosituksen, jonka mukaan C-hepatiitti hoidetaan jatkossa pääasiassa paikoissa, joissa infektiot todetaan eli perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa, vankiloissa ja terveysneuvontapisteissä, jotka hoitavat suonensisäisiä huumeita käyttäviä ihmisiä. Hoidossa käytetään uusia, suun kautta otettavia lääkkeitä.

8. Millaiset onnistumisen mahdollisuudet ovat?

Islanti ja Australia ovat onnistuneet poistamaan C-hepatiitin lähes kokonaan samalla mallilla, johon Suomikin on nyt siirtynyt. Lääketieteellisesti se on täysin mahdollista myös Suomessa. Tuntuu absurdilta, jos uutta toimintatapaa ei oteta nopeasti käyttöön.

Kymenlaaksossa hoitoa tarvitsee 600 potilasta, joista on hoidettu 150. Kotkassa olemme hoitaneet 30 prosenttia. Jos 10 prosenttia potilaista saa hoitoa, C-hepatiitin leviäminen pysähtyy.

Tällä vauhdilla C-hepatiitti on hävitetty Kymenlaaksosta vuoteen 2023 mennessä.

9. Mitä esteitä uuden toimintatavan käyttöönotolle on?

Alueelliset erot ovat erittäin suuria, mutta esteitä ei silti pitäisi olla. Tämä on tartuntatautilain mukaista hoitoa, johon kunta on velvoitettu.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset rajat aiheuttavat ongelmia. Tässä uudessa mallissa kustannukset tulevat kuntiin ja säästöt erikoissairaanhoitoon, mutta kokonaiskustannukset alenevat. Loppujen lopuksi jaamme kuitenkin samaa rahaa.

10. Mitä uudistatte Kymenlaaksossa seuraavaksi?

Muutamme kaiken korvaushoidon injektiopohjaiseksi. Injektio otetaan aina terveydenhuollon pisteessä eikä se päädy katukauppaan kuten pillerit. Se vapauttaa myös työvoimaa, jota voidaan käyttää psykososiaalisen tuen antamiseen.

Esimerkiksi Kotkassa on 130 korvaushoitopotilasta. Viime vuonna tuli 21 uutta. Nyt saamme potilaat ajoissa terveydenhuoltoon ja estämme uusien potilaiden syntymisen.

Suboxonen katuhinta on noussut sen jälkeen, kun siirryimme injektioiden käyttöön. Sen jälkeen tämäkin ohjaa potilaat hoitoon.

Tässä on ihan turhaa hifistellä. Maalaisjärjellä voi mennä eteenpäin.

 


 

Teksti on kirjoitettu päihdelääkäri Juha Oksasen (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote) haastattelun pohjalta. Oksanen on myös yksi Medaffconin huhtikuussa pidettävän asiakasillan puhujista.