Siirry sisältöön

On olennaista tietää, mihin verorahoja kannattaa käyttää, kun halutaan saada aikaan suurin mahdollinen vaikutus terveyteen.

Vaikuttavuuden käsite on ollut jo vuosia tuttu lääkkeiden käyttöönottoa koskevassa päätöksenteossa, jossa sillä on vakiintunut merkitys. Uusi lääke ei voi Suomessa kuulua korvattavien lääkkeiden valikoimaan, ellei sen vaikuttavuutta pystytä vakuuttavasti osoittamaan. Lääkeyrityksen on pystyttävä esittämään terveystaloudelliset laskelmat siitä, että lääke tuottaa kustannukseensa nähden riittävän suuret terveyshyödyt ja sitä kautta mahdollisesti myös säästöä kansantaloudelle. Näin voidaan perustella se, että yhteiskunnan kannattaa käyttää verorahoja tiettyyn lääkkeeseen. Toisin sanoen, olemme vakiinnuttaneet lääkkeiden kohdalla varsin tehokkaan käytännön kansantaloutemme kannalta.

Miksi tämä käytäntö ei ole systemaattisesti vakiintunut muihin terveyden- ja sosiaalihuollon interventioihin? Yhtä selittävää tekijää tuskin löytyy. Toki lääkkeiden kustannukset ovat jo vuosia kasvaneet uusien innovatiivisten molekyylien tullessa markkinoille ja siksi kustannusten hillitseminen on ollut välttämätöntä. Samankaltaista kustannusten nousua pystytään osoittamaan myös muualla terveydenhuollossa ja jos terveydenhuollon kustannusrakennetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, lääkkeet muodostavat kustannuksista vain pienen osan. On siis yllättävää, että emme vielä ole aloittaneet systemaattisesti seuraamaan muiden terveydenhuollon toimintamallien ja toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta.

Tatu Sainio, Vanhempi terveystalousasiantuntija, Medaffcon Oy
Tatu Sainio, Vanhempi terveystalousasiantuntija, Medaffcon Oy

Medaffcon teetti keväällä 2019 HNY Groupilla selvityksen terveydenhuollon tuottajien ja päätöksentekijöiden näkemyksistä vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä. Selvitystä varten haastateltiin noin kolmeakymmentä terveydenhuollon avainpäättäjää eri puolilta Suomea, lähinnä julkisen sektorin erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Jokainen haastateltava piti vaikuttavuutta tärkeänä ja olennaisena aiheena sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eri sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä todettiin kuitenkin suuria eroja siinä, miten vaikuttavuutta konkreettisesti mitataan ja seurataan, ja mikä on vaikuttavuustiedon rooli päätöksenteossa. Vaikuttavuusajattelu jää monessa kohdin melko yleiselle tasolle. Ei ole osaamista tai keinoja hyödyntää vaikuttavuustietoa arjen päätöksenteossa niin, että potilaat saisivat yhdenvertaisesti mahdollisimman vaikuttavaa ja turvallista hoitoa ja että yhteiskunnalle koituvat kustannukset pysyisivät samaan aikaan kohtuullisina.

Jarmo Hahl, Toimitusjohtaja, Medaffcon Oy
Jarmo Hahl, Toimitusjohtaja, Medaffcon Oy

Asiassa on edettävä koko valtakunnan, alueiden ja yksittäisten klinikkojen tasolla ja pohdittava, mitkä ovat vaikuttavuuden olennaisia mittareita. Lisäksi on ratkaistava, miten saadaan vaikuttavuuden arviointiin tarvittavat tiedot ja aineistot, ja kuinka varmistetaan vaikuttavuustiedon käyttäminen päätöksenteon perustana niin, että terveydenhuollon resurssit ohjautuvat tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti niihin kohteisiin, joissa ne tuottavat suurimman hyödyn yksilöille ja yhteiskunnalle. On myös uskallettava tehdä tämän tiedon pohjalta päätöksiä uusien toimintamallien käyttöönotosta. Samalla se voi tarkoittaa myös vanhasta luopumista. Lääkkeisiin kohdistuva systemaattinen arviointi toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten arviointia voisi toteuttaa myös muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

 

 

Lisätietoja:

Tatu Sainio, KTM, TTM, vanhempi terveystalousasiantuntija, Medaffcon Oy

Jarmo Hahl, KTM, toimitusjohtaja, Medaffcon Oy